Suomen on astuttava aineettomaan maailmaan

Risto Murron luotsaaman Valtioneuvoston Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti tarjoaa useita hyviä ehdotuksia Suomen talouden uudistamiseksi. Raportissa on kuitenkin yksi merkittävä puute: Se nojaa liian vahvasti perinteisiin liiketoimintamalleihin ja konkreettisiin investointeihin. Aineettoman pääoman, kuten tiedon, brändien, kulttuurin ja yhteisöjen, tarjoamat mahdollisuudet jäävät valitettavasti vähälle huomiolle.

Suomen todellinen tulevaisuuden mahdollisuus ei kuitenkaan piile menneisyyden mallien hienosäädössä, vaan rohkeudessa astua kohti aineetonta maailmaa. Eeva Hellströmin ja Riina Bhatian kirjoittama Sitran muistio aineettomasta taloudesta korostaa juuri tätä: tarvitsemme uudenlaista kasvua, joka syntyy tiedosta, verkostoista, tekoälystä ja innovaatioista. Tämän aineettoman talouden potentiaali on valtava – se voi kiihdyttää tuottavuutta, vähentää ympäristön kuormitusta ja tuoda uudenlaista hyvinvointia.

Mutta tämä muutos vaatii vanhoista malleista poisoppimista. Liiketoimintaa ei enää tule nähdä vain fyysisen tuotteen tai laitteiston kautta. Meidän tulee oppia tunnistamaan arvo aineettomissa resursseissa ja kokemuksissa, joita tuotamme asiakkaille ja yhteiskunnalle.

Omassa kirjassani "Your Business Strategy for the Intangible Future" korostan, että tulevaisuus ei ole konkreettinen tai fyysinen, vaan kuviteltava ja rakennettava aineettomuuden varaan. Tulevaisuus on tärkein aineeton voimavaramme, ja sen ympärille liiketoiminnan rakentaminen vaatii rohkeutta ja visionääristä johtamista. Kuten Martin Wezowski kirjoittaa kirjani alkupuheessa: "Jos emme määrittele itseämme tulevaisuuden kautta, annamme muiden määritellä meidät menneisyytemme pohjalta."

Tämän rohkeuden tarve on nyt akuutti. Aineeton talous on jo täällä. Se näkyy jokapäiväisessä elämässämme digitaalisina palveluina, yhteisöjen voimana ja tiedon virtana, joka muokkaa liiketoiminnan ja yhteiskunnan rakenteita. Ne yritykset, jotka tunnistavat tämän muutoksen mahdollisuudet ja johtavat sitä, tulevat olemaan tulevaisuuden voittajia.

Suomella on kaikki edellytykset menestyä tässä uudessa aineettomassa maailmassa. Meillä on erinomainen koulutusjärjestelmä, korkea teknologinen osaaminen, luottamukseen perustuva yhteiskunta ja innovatiivinen startup-kulttuuri.

Kysymys kuuluu: Uskallammeko tarttua tähän mahdollisuuteen ja rakentaa Suomen tulevaisuutta rohkeasti uudesta aineettomasta näkökulmasta, vai tyydymmekö seuraamaan muiden asettamaa polkua?

Nyt on viimeinen hetki suunnata katse aineettomaan maailmaan ja ottaa paikka keulilta.